Suomen Chinchillayhdistys ry:n säännöt

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Chinchillayhdistys ry. Epävirallinen lyhenne SCY ja kotipaikka on Tampere.

2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Sen tarkoituksena on saattaa yhteen chinchilloista kiinnostuneita harrastajia- ja kasvattajia, sekä lisätä heidän tietouttansa chinchilloista ja edistää alaistensa lajien terveyttä ja hyvinvointia. Yhdistyksen tavoitteena on luoda yhteyksiä ulkomaan chinchillayhdistyksiin- ja kasvattajiin, sekä lisätä chinchilloiden tunnettavuutta lemmikkinä.

3§ Yhdistyksen varojen hankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja perimällä jäsenmaksuja, joiden suuruuden määrää syyskokous. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää näyttelyitä sekä huvitapahtumia, keräyksiä, myyjäisiä, buffetteja ja arpajaisia. Yhdistys voi harjoittaa alansa julkaisu- ja kustannustoimintaa, ja se voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys kerää varoja myös rekisteröintituloista ja yhdistyksen tunnuksilla varustettujen tuotteiden myynnistä. Yhdistys voi myös omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä omaisuutta.

4§ Jäsenyys

Yhdistyksen jäsenryhmiä ovat nuorisojäsen, vuosijäsen, perhejäsen, yhteisöjäsen, ainaisjäsen, kannatusjäsen, asiantuntijajäsen ja kunniajäsen. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy tai kutsuu yhdistyksen hallitus. Jäseneltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle päättää edellisen kalenterivuoden syyskokous.

Vuosijäsen: Hallitus voi hyväksyä vuosijäseneksi 15 vuotta täyttäneen, yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneen henkilön. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous.

Perhejäsen: Henkilö hyväksytään perhejäseneksi hallituksen toimesta vain, jos samasta taloudesta on myös vuosijäsen yhdistyksessä. Perhejäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous. Perhejäsen ei saa ylimääräistä lehteä/jäsenpostia vaan lehdet/jäsenpostit toimitetaan vain samassa taloudessa asuvalle vuosijäsenelle.

Ainaisjäsen: Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä anomuksesta ainaisjäseneksi yksityisiä henkilöitä, jotka maksavat vuosijäsenen jäsenmaksun kymmenkertaisena yhdellä kertaa, jonka jälkeen he ovat vapautettuja jäsenmaksuista.

Nuorisojäsen: Nuorisojäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta. Hänen täytettyään 15 vuotta hän voi siirtyä hallituksen päätöksellä ja suostumuksellaan vuosijäseneksi. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, mutta hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Nuorisojäsen maksaa syyskokouksen määräämän jäsenmaksun.

Yhteisöjäsen: Yhteisöjäseneksi voi liittyä hallituksen päätöksellä oikeuskelpoinen yhteisö. Yhteisöjäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Yhteisöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous.

Kannatusjäsen: Hankilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Kannatusjäsen ei saa omaa yhdistyksen jäsenjulkaisua.

Yhdistyksen jäsenet voivat yhdistyksen hallituksen luvalla perustaa yhdistyksen alaisuuteen paikallisia rekisteröimättömiä paikallisjaostoja. Paikallisjaostot eivät voi periä omaa jäsenmaksua, julkaista omaa jäsenjulkaisua eivätkä olla taloudellisesti itsenäisiä.

Jäsenen ero ja erottaminen yhdistyksestä:

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle muistutuksen, asettaa jäsenen toimintakieltoon määräaikaisesti, erottaa jäsen määräaikaisesti tai kokonaan, jos jäsen on syyllistynyt vilppiin yhdistyksen toiminnassa, rikkonut yhdistyksen sääntöjä tai menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, jättänyt vuotuisen jäsenmaksun maksamatta, laiminlyönyt omistamiensa kotieläinten hoitoa tai saanut rangaistuksen eläinsuojelulain rikkomuksesta.

Jäsenmaksu on maksettava viimeistään kyseisen vuoden helmikuun viimeisenä päivänä tai jos kyseinen päivä osuu viikonlopulle, sitä seuraavana arkipäivänä. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, mikäli hän ei ole maksanut kuluvan vuoden erääntynyttä jäsenmaksuaan yhden kuukauden kuluttua maksun erääntymisen jälkeen. Jäsen, joka on eronnut tai erotettu, voi anoa uudelleen jäsenyyttä kirjallisesti jäsenanomuskaavakkeella hallitukselta. Hyväksymiskirjeen saatuaan jäsen maksaa kuluvan vuoden jäsenmaksun.

5§ Hallitus

Yhdistyksen taloutta ja asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja ja 2-6 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Rahastonhoitaja voi olla myös hallituksen ulkopuolinen henkilö. Hallituksen ulkopuolisen rahastonhoitajan on oltava yhdistyksen vuosi- tai perhejäsen. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat siihen olevan aihetta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse tai kansainvälisen tietoliikenneverkon kautta. Hallitus voi nimetä avukseen toimikuntia tai toimihenkilöitä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä sekä laittaa toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

6§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoitusoikeus on puheenjohtajalla ja kaikilla täysivaltaisilla hallituksen jäsenillä, kaksi yhdessä.

7§ Yhdistyksen tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kyseistä kokousta.

8§ Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 7 päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu postitse tai sähköpostitse kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen jäsenille ilmestyvässä sähköisessä jäsenjulkaisussa.

Kokouskutsun mukaan liitetään esityslista.

9§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Yhdistys kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yhdistyskokous niin päättää tai kun yksi kymmenesosaa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii hallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä, nuorisojäseniä lukuun ottamatta, yksi ääni. Nuorisojäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä oikeus edustaa oman äänensä lisäksi kahta (2) yhdistyksen jäsentä valtakirjalla. Valtakirjan tulee olla yksilöity ja nimetty tietylle kokoukselle. Tarvittaessa valtakirjan antajan on todistettava jäsenyys kuitilla maksetusta jäsenmaksusta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan valinta
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään työjärjestys
5. Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätöksen vahvistaminen
6. Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan lausunto ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen edellisen toimintavuoden hallitukselle
7. Hallituksen esittämät, kokouskutsussa mainitut tai muut esille tulevat asiat, yhdistyslain 24 § huomioon ottaen.
8. Kokouksen päätös

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan valinta
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi
5. Hallituksen muiden jäsenten valinta seuraavaksi vuodeksi
6. Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan sekä hänen varamiehensä valitseminen
7. Hallituksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen hyväksyminen
8. Seuraavan vuoden jäsenmaksujen määrääminen vuosi-, perhe-, nuoriso-, yhteisö- ja kannatusjäsenille
9. Hallituksen esittämät, kokouskutsussa mainitut tai muut esille tulevat asiat, yhdistyslain 24 § huomioon ottaen
10. Kokouksen päätös

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava jollekin hallituksen jäsenelle niin hyvissä ajoin, että asian voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen sääntöjä voi muuttaa kevät- tai syyskokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava kevät- tai syyskokous. Kokouksien välillä on oltava ainakin kuukausi. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa oltava vähintään ¾ enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti samaa tarkoitusta toteuttavalle voittoa tavoittelemattomalle oikeuskelpoiselle yhteisölle, sääntöjen 2§: ssa mainittuun tarkoitukseen tai eläinsuojelun edistämiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samalla tavalla.

11§ Muutoin noudatettakoon mitä yhdistyslaissa säädetään.